Syvälukeminen vahvistaa empatiaa ja ajattelua

Sanna-Leena Knuuttila, Risto Niemi-Pynttäri ja Urho Tulonen

Lukeminen on luonut aivoihimme hermoverkon, joka poikkeaa välittömien aistien ja puhutun kielen hermoverkoista. Lukevien aivojen hermoverkko on kehittänyt sekä älyämme että tunteitamme. Pitkäjänteisen ja syventyvän lukemisen vähenemisen myötä aivoihin kehittyneet hermoverkot ovat heikkenemässä.

Tietokoneiden kehitys ei ole pelkästään huono asia, sillä oikein käytettynä ne voivat auttaa ihmiskuntaa. Digitaalinen teknologia, joka mahdollistaa runsaan tiedon läsnäolon, nopeat vaihdokset erilaisten tehtävien välillä ja jatkuvat ärsykkeet, voi myös vaikuttaa siihen, miten keskitymme lukemiseen. Jos kaikki lukeminen muuttuu silmäileväksi ja nopeaksi läpikäymiseksi, on vaarana, että menetämme monia syvälukemisen etuja ja taitoja. Jotta nämä taidot säilyvät, tulee niitä harjoittaa jatkuvasti. 

Syvälukemiseen paneutuneissa aivoissa aktivoituu monenlaisia taitoja, kun lukija käy keskustelua tekstin ja oman ajattelunsa välillä.

Mielikuvia ja tunteita herättävät aivotoiminnot syvälukemisessa.

Empatia

• Romaanin lukemisen myötä tapahtuu kertojaan tutustuminen, sekä erilaisiin henkilöihin samaistuminen. Tämä kehittää myötätuntoa erilaisia ihmisiä kohtaan.

Kuvasto

• Kielikuvat tukevat ajattelua. Kielellisesti ja mielen kautta hahmottuva kuvasto yhdistyy ajatteluun. Mielikuvat kiteyttävät ajatuksia tiiviiseen muotoon.

Taustatiedot

• Pitkään kestävä lukeminen aktivoi muistia, taustatiedot aktivoituvat, koska niitä tarvitaan ennakoimaan ja ohjaamaan lukemisen ymmärtämistä. 

Analyyttiset aivotoiminnot syvälukemisessa

Tekstin ja lukijan mielen vuorovaikutuksessa syntyy analogioita ja oivalluksia. Niiden myötä lukijan mielikuvat rinnastuvat yleisen tason tietoon.

Lukevien aivojen hermoverkko edistää ajattelua: muistin aktivoituminen edistää tiedon sisäistämistä. Se edistää myös laajan kokonaisuuden hallitsemista, ja kykyä tehdä sen pohjalta johtopäätöksiä. Pitkäjänteisen lukemisen oppiminen edistää päättelykykyä ja harkintaan perustuvaa kriittistä analyysia.

Lukeminen ei vähene, mutta sen laatu saattaa heiketä

Digitaalinen lukeminen on lisääntynyt, vaikkakin erilaisilta laitteilta lukemista harvoin mielletään lukemiseksi. Lukemisen laatu näyttää heikkenevän, kun siirrytään digitaalisiin välineisiin. Ruudulta lukeminen ohjaa tekstien silmäilyyn, jossa teksti käydään läpi nopeasti ja pinnallisesti. Tällöin kiinnitämme huomiota yksittäisiin avainsanoihin sekä tekstin alkuun ja loppuun. Koska informaatiota on yhä enemmän saatavilla, emme voi lukea huolella kaikkea, mitä pitäisi. Siksi luemme tekstit selaillen ja samalla yksinkertaistaen. Käymme tekstit nopeasti läpi samalla, kun yritämme päättää, mitä meidän todella tarvitsee tietää, jotta voisimme säästää aikaa.

Tarkkuus ja analyyttisyys näyttävät vähenevän tällaisessa lukutavassa – se altistaa lukijan väärinymmärryksille. Lisäksi lukeminen näyttää viipaloituvan pieniin paloihin, mikä ei edistä syvempää ajattelua. Tällaisen lukutavan yleistyminen myös kaunokirjallisten tekstien parissa, vaikuttaa kykyyn syventyä tekstiin henkilökohtaisella tasolla ja tunnistaa tekstin välittämiä sävyjä ja kauneutta.

Johdonmukainen eteneminen ja keskittyminen

Silmäilystä näyttää tulleen uusi normaali sille, miten luetaan. Silmäillessämme näyttöpäätteeltä tekstiä keskitämme huomion yksittäisiin avainsanoihin, joiden perusteella päättelemme tekstin merkityksen. Kirjasta luettu muistetaan kuitenkin yleensä paremmin ja siitä painuu mieleen enemmän asioita. Ymmärtäminen saattaa siis heikentyä, kun lukemisen alustana on näyttöpääte.

1. Perinteinen lukeminen on ollut luonteeltaan jatkuvaa – johdonmukaisesti asiasta toiseen siirtyvää.
2. Digitaalisten tekstien lukeminen tapahtuu sykäyksinä, ja useita tekstejä silmäillään nopeasti.

Nämä muutokset lukemistavoissa muokkaavat aivoja. Näyttääkin siltä, että lukijoiden kyky keskittyä yksittäiseen tehtävään on lähes puolittunut vuoden 2008 jälkeen. Tämä johtunee siitä, että keskittymiskyky on riippuvainen työmuistista. Jos emme kykene pitämään mielessämme tarvittavaa määrää informaatiota riittävän pitkään, lukeminen muuttuu tehtävänä mahdottomaksi.

Lyhytkestoisen lukemisen logiikka siirtyy helposti myös perinteisen kirjan lukemiseen, ja vastaavasti kirjojen lukemisen pitkäjänteisyys voi tarvittaessa siirtyä myös digitaaliseen lukemiseen.

Lukeminen tulevaisuudessa

• millaisia tekstejä luemme tulevaisuudessa, millaista on rikas kieli ja sen mukainen ajattelu
• pystymmekö hyödyntämään digitaalisuutta tunteiden ja ajattelun rikastuttajana
• lukijoiden on kehitettävä ymmärrystään, empatiaansa, taustatietojaan – se mahdollistaa digitaalisuuden hyödyntämisen ajattelun rikastuttajana.

Kaksi lukutaitoa: Syvällinen ja digitaalinen lukutaito

Digitaaliset tekstit tukevat lukutaitoa, joka eroaa syvälukemisesta. Näitä taitoja tulee kehittää erillisinä. Syvälukemisen hyötyjen merkittävyyksistä huolimatta, myös nopeita tiedonkäsittelyn taitoja tarvitaan nykymaailmassa selviämiseen. Niitä tarvitaan olennaisten sisältöjen etsimiseen ja vähemmän keskittymistä vaativiin teksteihin, kuten sähköposteihin.

Tässä voidaan nähdä haaste erityisesti toiminnanohjauksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että toiminnanohjauksen osa-alueista erityisesti siirtyminen tehtävästä toiseen näyttää vaikuttavan taitoon ymmärtää luettua. Jos lukijalla on vaikeuksia yksittäisen lukutehtävän sisällä liikkua omien ajatusten ja tunteiden sekä luetun tekstin välillä, haasteet saattavat moninkertaistua siirryttäessä lukemistyylistä toiseen. (Georgiou & Das 2018.)

Ruudulta lukemisen ohjaamisessa tulisikin samalla keskittyä ns. “suojataitojen kehittämiseen” eli merkityksen sisäistämiseen nopeuden sijaan. Silmäilevän lukemisen ehkäisemiseksi tulisi luetunymmärtämistä kontrolloida jatkuvalla testaamisella.

• Lukutaito voi vaihdella mediumista riippuen: Toisille sopivat paremmin verkkotekstit, toisille taas printtimedia.
• Ruudulta lukeminen voi hyödyttää henkilöitä, joilla on lukemisen vaikeus, sillä ruudulla tekstin ulkoasua voidaan muuttaa. Myös lukemista ohjaavat äänitiedostot sekä interaktiiviset kirjat toimivat lukemisen apuna. 
• Peleissä visuaalinen keskittyminen voi myös tukea lukemista. Jos pelissä onnistuminen vaatii lukutaitoa, se motivoi lukemaan. 

Olennaisinta nuorten aikuisten lukemisen kannalta on kahden erilaisen lukutaidon erottaminen toisistaan. Nuorten aikuisten lukutaitoa kehittäessä joudumme huomioimaan, millaisessa yhteiskunnallisessa ja historiallisessa kontekstissa lukeminen nykypäivänä tapahtuu. Lukemista ei tule nähdä enää yhtenä yhtenäisenä taitona. Sen sijaan on ymmärrettävä, miten lukeminen toimintana on hyvin erilaista eri välineissä. Siksi henkilöitä, jotka kokevat lukemisen hankalaksi, täytyy valmistaa monenlaisiin lukutilanteisiin. Yksilöllisen kehityksen kannalta sekä syventyvässä että selailevassa lukutaidossa on kummassakin etunsa.

Lähde

Georgiou, George K. & Das, J. P. 2018. Direct and indirect effects of executive function on reading comprehension in young adults. Journal of research in reading 41(2).

Wolf, M. 2018. Reader come home. HarperCollins Publishers: New York.