Kun lukeminen on vaikeaa
Sanna-Leena Knuuttila, Risto Niemi-Pynttäri ja Urho Tulonen
Mitä tarkoittaa se, että lukeminen on vaikeaa ja miten se koetaan? Lukemisvaikeudet voivat liittyä tekstin ymmärtämiseen (kun luettu ei painu mieleen), tekstin takelteluun (lukeminen ei ole sujuvaa) tai hahmottamisen ongelmiin sana tai lausetasolla.
Kolme brittiläistä ammattikoululaista – Eve, Tyler ja Joshua -osallistuivat tutkimukseen, jossa sekä opastamalla että harjoituksin puututtiin heidän lukuhaluttomuuteensa. Mistä johtui, että nämä kolme nuorta kokivat lukemisen vaikeaksi? Lukemiseen liittyvät huonot kokemukset vaikuttavat ja luovat negatiivista lukemiseen liittyvää tunnetilaa.
Eve
Hiljainen ja ujo Eve vältteli ja pelkäsi lukemista huonojen kokemustensa vuoksi: hän pelkäsi luokassa ääneen lukemista. Evellä olisi kyllä ollut motivaatiota lukemiseen, mutta heikko itsetunto heijastui kaikkeen, mitä hän joutui lukemaan. Häpeän ja kyvyttömyyden tunteet vaikuttivat hänen lukemiskykyynsä sekä siihen, miten hän ymmärsi lukemaansa.
Tutkijoiden antama ohjaus ja harjoitteet keskittyivät itsetunnon kohentamiseen lukemisen kautta. Eve harjoitteli ääneen lukemista, luontevan rytmin hakemista hengitysharjoitusten avulla. Ohjauksessa häntä opastettiin löytämään oma päättäväisyytensä lukemisen suhteen.
Tyler
Tyler oli ohjaukseen liittyvissä lukutilanteissa yritteliäs ja aktiivinen. Tämä johtui kuitenkin siitä, että hänen oli vaikea lukea – tutkimuksen ulkopuolella hän vältteli lukemista. Keskusteluissa ohjaajan kanssa haettiin hyviä kokemuksia muiden, kuin lukemiseen liittyvien hyvien kokemusten kautta. Harjoitteiden avulla Tyler pyrki parantamaan lukutaitoaan – hän oppi lukemaan nopeammin. Samalla hän löysi lukemiseen paneutumisen hyviä puolia.
Tylerille merkitsi erityisen paljon se, että hän sai rauhassa etsiä mieleistään luettavaa. Tyler löysi itsestään sitkeyttä ja päättäväisyyttä, kunhan teksti oli kiinnostava.
Joshua
Joshua oli asenteeltaan varma nuori mies, joka ei pidä koulusta. Hän osasi lukea hyvin, mutta piti lukemista tylsänä. Keskusteluissa ohjaajan kanssa hän osoittautui kuitenkin kaksijakoiseksi asian suhteen: ”Haluaisin lukea enemmän, mutta toisaalta se ei kiinnosta … tai kiinnostaa, mutta on tylsää”.
Joshua opetteli etsimään mieleistään luettavaa. Harjoitteiden myötä hän huomasi, että alkuvaiheessa kirjat ovatkin usein tylsiä, mutta muuttuvat kiinnostaviksi, kun hän lukee sitkeästi ja paneutuen. Tämä olikin hänen kohdallaan ohjauksen ja harjoitusten tulos. Joshua luki kyllä tutkimusjakson aikana enemmän, mutta tämän jälkeen kiinnostus heikkeni.
Even, Tyler ja Joshua osallistuivat teemahaastatteluun. Even ja Tylerin lukutaidon parantamista mitattiin, ja heidän lukutaito sekä motivaatio kehittyivät ohjauksen ja harjoitteiden myötä. Joshuan lukuhaluttomuudelle ei löytynyt selitystä. Hän oli hyvä lukija, mutta epävarmaksi jäi, kiinnostaako lukeminen myöhemmin.
Keskeisenä tuloksena oli, että motivaation vähäisyys ja lukemiseen sitoutumattomuus tekevät lukemisesta vaivalloisen tuntuista. Kun lukemisen kiinnostus puuttuu, ei tekstien valinnaisuudella ole merkitystä: mikään teksti ei kiinnosta. Siksi tekstiin paneutuminen on heikkoa. Siksi lukeminen ei herätä oivalluksia eikä siitä nautita.
Heikko sitoutuminen lukemiseen taas merkitsee tekstin kesken jäämistä. Ajatukset harhailevat ja lukeminen hajoaa. Koska lukija ei varsinaisesti hae tekstistä mitään, hän on haluton ponnistelemaan tekstin kanssa.
Tutkijat ovat huomanneet, että suhtautuminen lukemiseen muuttuu nuoruuden myötä, ajanjaksona, jolloin monet muutkin asiat arvioidaan uudestaan. Tässä tutkimuksessa ei tarkastella varsinaisesti tätä muutosta. Lukemisen psykologia osoittaa, että nuoruuteen liittyvä mielihyvähakuisuus ja ystävyyssuhteisiin keskittyminen mullistavat myös lukuhalun.
Cockroft C. and Atkinson C: 2017. ”I just find it boring”: findings from an affective adolescent reading intervention. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/1467-9604.121 Katsottu 31.8.2020.
