Verkkoviestinnän uudet kielet

Sanna-Leena Knuuttila, Risto Niemi-Pynttäri ja Urho Tulonen

Muutokset kielessä nähdään lähes aina negatiivisina. Nuorten käyttämä slangi, lainasanat ja muut vaikutteet vieraista kielistä nähdään helposti omaa kieltä rappeuttavina tekijöinä. Viime vuosina verkkoviestintä ja sen vaikutukset muuhun kielelliseen viestintään on nähty erityisen uhkaavina kielelle ja etenkin nuorten kielelliselle osaamille. 

Nettipuhe, chatti ja muut verkkoviestinnän muodot ovat kuitenkin kielenkäyttöä siinä missä kaikki muukin. Eri sosiaaliset ryhmät käyttävät verkossa kieliä, jotka ovat kaukana yleiskielestä. Verkkoviestinnällä on omia kielioppisääntöjä ja ilmaisukeinoja, ja verkon eri tekstisisällöt ovat nykyisin monelle ensisijaisia lukumateriaaleja.  

Verkossa ja uusmedioissa tapahtuva viestintä on erittäin monimuotoista, ja se kehittyy äärimmäisen nopeasti.  Verkkoviestinnän muodot ovat usein myös hyvin kontekstisidonnaisia, ja osa viestinnästä voi olla ymmärrettävää vain tietyssä asiayhteydessä tai tietyn taustatiedon valossa. 

Käyttäjien on hyvä tiedostaa, että verkkoviestintää eivät sido samanlaiset käytöstapoihin ja etikettiin liittyvät normit kuin reaalimaailmassa. Tämän tiedon varassa etenkin sosiaalisessa mediassa navigointi ja toimiminen helpottuu.

Verkkoviestinnän yhteydessä on kehittynyt myös paljon uutta sanastoa ja kieltä. Nämä ovat yleistyneet niin paljon, että osa uusista kielellisistä elementeistä on löytänyt tiensä myös verkon ulkopuolelle. Verkkoviestinnän vaikutteet näkyvätkin nykyään puhekielessä, televisiosarjoissa, elokuvissa ja kirjallisuudessakin. 

Yleisimmin tunnettuja esimerkkejä verkossa syntyneistä kielen erityismuodoista lienevät erilaiset hymiöt ja lyhenteet. Verkkoympäristöt vaikuttavat kielellisiin muutoksiin kuitenkin näitä ilmiöitä laajemmin. Esimerkiksi eri kieliryhmien edustajien viestiessä keskenään he välittävät toisilleen vaikutteita omasta kielestään ja kulttuuristaan. Tämä voi ajan kanssa johtaa esimerkiksi laajamittaiseen vierassanojen omaksumiseen. Tästä hyviä esimerkkejä ovat etenkin nuorten puhekielessä yleiseen käyttöön tulleet anglismit eli englannin kielestä lainatut sanat ja sanonnat. 

Myös visuaalinen viestintä kehittyy verkossa hyvin omaperäisillä tavoilla. Tätä selittää osaltaan erilaisten kuvanmuokkausohjelmien ja muiden visuaalisten sovellusten laaja saatavuus ja helppokäyttöisyys, mutta myös verkossa kehittyvät alakulttuurit, joille kehittyy ominaisia ja usein oivaltavia ilmaisumuotoja. 

Meemit ovat yksi tämänkaltaisen Internet-kulttuurin tunnetuimmista muodoista. Meemikuvat voivat usein olla täysin absurdeja ja käsittämättömiä. Ne vaativat usein vähintäänkin kehittynyttä verkkomedioiden lukutaitoa ja syvällistä ymmärrystä meemien aiheiden kulttuurisista konteksteista. 

Verkkoviestinnän vaikutuksia reaalimaailmassa tapahtuvaan viestintään on jo nyt helposti havaittavissa. Verkkoympäristöjen kehittyessä nämä vaikutukset tulevat kasvamaan. Digitalisoituneessa yhteiskunnassa kasvaneiden sukupolvien varttuessa ja osallistuessa enenevissä määrin yhteiskunnan eri osa-alueille internet-kulttuurin tuntemus ja lukutaito tulevatkin olemaan entistä tärkeämpiä.

Lähteet

Hobbs, R. & Moore, D. C. 2013. Discovering Media Literacy: Teaching Digital Media and Popular Culture in Elementary School. Thousand Oaks, California. s. 13-16.

McCulloch, G. 2019. Because Internet: Understanding the New Rules of Language. Riverhead Books.